The Mission – Lähetyssaarnaajat

Mahdoton tehtävä Suomessa?

Tania Andersonin ohjaaman ja Danish Bear Productions Oy:n tuottaman elokuvan The Mission – Lähetyssaarnaajat Suomen ensi-ilta on 5.8.2022. Elokuvan maailmanensi-ilta oli Sundance Festivaaleilla tämän vuoden tammikuussa. Elokuva kertoo neljästä teinimormonista, joiden uskonnon perusteisiin kuuluu lähetystyö jossain päin maailmaa. Päähenkilöiden kohtalona on joutua kaukaiseen Suomeen, josta he eivät tiedä etukäteen yhtään mitään. Saavatko se käännytettyä viisimiljoonaisen kovapäisen kansan kohti taivasten valtakuntaa vai torjutaanko heidät kylmän viileästi? Lähetystyö mahdollistaa joka tapauksessa nuorille kokemuksen ja kosketuksen erilaiseen kulttuuriin kuin  missä he ovat kasvaneet?

Tania Anderson:

Ohjaaja Tania Anderson on kolmen passin -Iso-Britannian, USA:n  ja Sveitsin – omaava elokuvan tekijä, jonka nykyinen kotipaikka on Helsinki. Hänellä on sekä antropologista että journalistista taustaa ja Tania on työskennellyt mm. kirjottajana National Geographyssä. Siellä hän löysi intohimon kertoa tavallisten ihmisten kummallisia tarinoita. Kuultuaan sattumalta pimeässä Suomen talvessa kahden nuoren lähetyssaarnaajan keskustelun hän sai idean elokuvaansa, joka on hänen ensimmäinen täyspitkä dokumenttielokuvansa.

Ohjaajan sana:

The Mission – Lähetyssaarnaajat on ensimmäinen laatuaan. Ensinnäkin minulle henkilökohtaisesti – The Mission on ensimmäinen pitkä elokuvani ja ensimmäinen dokumenttielokuvani. Se on myös ensimmäinen laatuaan projektina. Itsenäinen kuvausryhmä mormonikirkon ulkopuolelta sai ensimmäistä kertaa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkolta luvan kuvata nuoria lähetyssaarnaajia heidän koko lähetystyömatkansa aikana.

Mitä näille nuorille tapahtuu kahden vuoden matkan aikana? Kuinka nämä teinit kantavat kirkkonsa – ja sielujensa – tulevaisuuden taakkaa harteillaan samalla, kun kohtaavat päivittäistä torjuntaa yhä ateistisemmassa nykymaailmassa? Elokuvan päämäärä on tavoittaa haavoittuvainen teini-ikäinen uskonnollisen puvun takaa, ihminen lähetyssaarnaajan takaa. Intiimin kuvauksen ansiosta saamme nähdä, miten nuoret lähetyssaarnaajat näkevät ja kokevat arkielämänsä, ja saamme myös käsityksen siitä rasvatusta koneistosta, joka tukee kymmenientuhansien nuorten lähettämistä maailmalle Mormonien kirjan sanomaa levittämään.

Elokuvan aihe oli tavallaan minulle luonteva valinta – amerikkalainen isäni kasvoi MAP-kirkossa, mutta valitsi opiskelun Euroopassa lähetystyön sijaan ja jätti kirkon. Varsinaisen idean elokuvaan sain sattumalta Suomessa marraskuussa 2016, kun työnsin pientä poikaani vaunuissa kadulla kylmässä ja pimeässä talvisäässä ja ohitin kaksi englantia puhuvaa miestä. Tunnistin oitis heidän pukunsa ja kiirehdin eteenpäin, ennen kuin minut huomattaisiin. He olivatkin syventyneet keskusteluun, jossa varoittivat toisiaan ”kaikkialla piilevistä kiusauksista”. Sillä hetkellä näin pukujen sisällä suurine toiveineen ja syvine pelkoineen värjöttelevät kaksi 18-vuotiasta, jotka eivät sittenkään olleet niin kovin erilaisia kuin minä, ja uteliaisuuteni lähetyssaarnaajia ja heidän tehtäväänsä kohtaan alkoi kasvaa.

Arvio

Aluksi elokuva vaikutti hyvinkin mielenkiintoiselta, sillä ajatus että joku tulee tekemään lähetystyötä Suomeen oli kiehtova. Alun idean kiehtovuus vaihtui kuitenkin aika nopeasti kuivakkaaksi tarinaksi, jota ei kovin hyvin jaksanut katsoa. Oli yksi mielenkiintoinen kohta, jossa lähetyssaarnaajat menivät ihmisten koteihin julistamaan ilosanomaa niin siellä kotona tuli vasta-argumentti että historian valossa Mormonien tarina ei voi pitää paikkaansa. Juuri kun oltaisiin päästy kunnon keskusteluun niin keskustelu jää puolitiehen. Herää kysymys mikä oli tämän elokuvan tarkoitus ja päämäärä? Tässä elokuvassa ei sinänsä oikein tapahtunut mitään erikoista ja päällimmäiseksi jää mieleen, että Lähetyssaarnaajat kohtasivat tylyjä ihmisiä ja heillä itsellään oli aika ajoin pitkästyttävää. Suomen kieli ei oikein taittunut ja noin lyhyellä opiskelulla ei varmaan heti taitukaan, sillä suomenkieli ei ole sieltä helpoimmasta päästä.