Pieniä suuria valheita

Kainuuseen sijoittuvassa tragikoomisessa leffassa on kyse isästä, pojasta, kiusaajista ja muista ihmisistä. Harri isää esittää Mikko Nousiainen ja Simo poikaa Niila Nousiainen, kun he muuttavat Harmaakedon pieneen kylätaajamaan, jossa ei ole kuin kirkko, kodinkoneliike ja koulu sekä paaaaljon lunta. Ihmiset tuntevat toisensa ja elävät kylmyydessä, kateudessa ja nurkkakuntalaisuudessa ja kenteis ovat kasvaneet, jonkin verran vinoon. Pikkukylässä on kyreilevä ilmapiiri, jossa vaikeneminen on kultaa. Pieniä suuria valheita on kertomus lähimmäisenrakkaudesta, välittämisestä, luottamuksesta ja koulukiusaamisesta.

Mielestäni elokuva oli erittäinkin katsomisen arvoinen vaikka leffan tempo oli hiiitaaan puoleinen. Ehkä yksi elokuvan opetus voisi olla se, että asiat eivät parane vaikenemalla ja valehtelemalla. Näyttelijät tekivät hienot suoritukset, mutta olisin jäänyt kaipaamaan vielä jotain yllätyskäänteitä. Tosin yksi yllätys oli kun isä Mikko ja hänen työkaverinsa menee metsään ja yllättäen tämä työkaveri purkaa sydäntään Mikolle ja kertoo, kuinka synkeää on kun tulee ero ja hän ottaa konepistoolin ja ampuu lippaan tyhjäksi kanjoniin. Tällainen toiminta kuulemma antaa helpotusta ahdistuneeseen oloon. Elokuva oli sanomaltaan hyvä ja sen jaksoi katsoa loppuun.