Armotonta menoa – Hoivatyön lauluja

Armotonta menoa – hoivatyön lauluja on tumman huumorin sävyttämä dokumentaarinen lauluelokuva suomalaisen vanhusten hoivan tilasta, hoivatyön tekijöistä ja kokijoista hoivan markkinoilla. Dokumentaaristen episodien ja laulujen kautta elokuva kertoo kriisiytyneen vanhushoivan arjesta.

Elokuvan keskeinen tarinahahmo on lähihoitaja Tiina. Hän oli ensimmäisiä hoitajia, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa, joutuen yksityisen yrityksen ja kaupunkinsa mustalle listalle. Kaavin kunnan eläkeläiset joutuvat seuraamaan sivusta kunnassaan tapahtuvaa hoivayksikön ulkoistusta. He ovat aktiivisia ja tuntevat asiansa, mutta demokraattinen päätöksenteko on karannut kuntalaisten ulottumattomiin. Kestävyysvajeen yhtälöä ratkotaan myös digiloikkaa tekemällä: robotti kohtaa vanhuksia hoivakodissa, hoitajat työskentelevät etähoivakeskuksessa.

Minusta elokuvan aihe on tärkeä ja se tulee koskettamaan meitä jokaista jossain vaiheessa elämää, yleensä siellä loppupuolella. Elokuva antaa hyvän kuvan siitä millaisessa tilassa vanhustenhoiva tällä hetkellä on. On todella ikävää että monet vanhukset ovat tehneet itsemurhia siinä pelossa etteivät joudu heitteille vanhustenhoidossa. Elokuvan jaksoi katsoa, mutta hyvästä aiheen käsittelystä huolimatta en pitänyt kovinkaan paljon tästä leffasta, enkä siitä että hoitajat laulavat asennossa tässä kuorossa niinkuin jossain aatteellisessa järjestössä. Minusta tämä elokuva sopii paremmin tv:seen kuin valkokankaille.